Lupasin alkaa kymmenen aikaa "hommiin" ja vastailla näihin tietyn kirjoituksen alle tulleisiin kysymyksiin yhdessä postauksessa. Tässäpä ne kysymykset nyt sitten olisivat vastauksineen päivineen, sain tämän siis tehtyä, kuten lupasinkin.

 

Mieltäni on askarruttanut jo vähän aikaa, miten romanikulttuuri pitäisi huomioida päivähoidossa? Romanilapsia ei juurikaan päivähoidossa ole näkynyt, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, kun kerran on mahdollisuus.

Vastaus: Useimmiten romanilapset saavat olla lapsia myös tapojen noudattamisen suhteen eikä heiltä yleensä kovin paljon niiden noudattamista vaaditakaan. Suurin tekijä on ehkäpä tuo symbolinen puhtaus. Esim. ruokailutilanteessa lapsi saattaa heittää lattialle tippuneen leivän tai ruokailuvälineen pois, tai vaatia ruokailuvälinettä virutettavaksi. Tuossa on hyvä tietää, että lapsi ei tahdo tieten tahtoen hankaloittaa ruokailutilanteen sujumista, vaan toimii, kuten hänelle on kotona opetettu ja kuten kotona toimitaan. Tärkeintä on tietysti se, että lapsi saa tuntea kulttuuritaustastaan huolimatta olevansa hyväksytty ja tervetullut päiväkotiyhteisössä. Näistä kulttuurillista seikoista on mielestäni myös tarpeen keskustella ihan vanhempien kanssa, koska tavat ja niiden noudattaminen vaihtelevat aika suurestikin. Jotkut ovat todella tarkkoja, jotkut eivät noudata juuri ollenkaan.
 
Onko miehesi töissä? Vai oletko sinä ainoa ansaitseva perheessänne?
Vastaus: Kysyjä olikin kertomansa mukaan jo saanut vastauksen blogista, mutta vastaan silti. :) Tällä hetkellä minä olen se, joka pitää kotia pystyssä, mies taas käy töissä. :)
 
Mitenkäs tuo synnytyksen jälkeinen aika? Siitä olen kuullut jotain legendaa, että nainen ei saisi mennä keittiöön jonain tiettynä aikana. Onko tuossa perää vai onko ollut ihan vaan legendaa?
Vastaus: Olet kyllä kuullut ihan oikein, joskin tästä asiasta käytännön suhteen on erilaisia variaatioita. Synnytyksen jälkeen on niin sanottu epäpuhdas aika (symboliikkaa, taas kerran) jolloin tuore äiti ja vauva eivät saa mennä ns. puhtaisiin paikkoihin tai tiloihin. Kuten nyt vaikkapa sinne kodin pyhimpään, keittiöön. Ruuanlaiton hoitaa sitten oma mies, tai jos mies on saamaton, niin joku naispuolinen tuttu, ystävä tai sukulainen. Vanhemmat ihmiset eivät myöskään näe lasta tai äitiä tämän kuukauden aikana, eivätkä kyllä juuri muutkaan. Kuukausi on ikään kuin rauhoittumisen aikaa synnytyksen jälkeen, mikä on lepoa ajatellen tosi hyvä asia.
 
Minä haluaisin tietää, menevätkö romanipariskunnat yleensä virallisesti naimisiin? Minulla kun on käsitys, että eivät mene. Entä jos toinen on romani ja toinen valtaväestöstä? Ja miksi näin, jos ei naimisiin mennä?
Vastaus: Aiemmin oli tapana, että lähinnä uskovaiset pariskunnat menivät naimisiin, nykyään avioliitot ovat yleistyneet ja yleistyvät edelleen. Silti moni elää edelleen kumppaninsa kanssa avoliitossa, vaikka parilla olisi yhteisiä lapsiakin ja suhde muutenkin avioliittoon rinnastettavissa. Suomen historiaa tarkastellessa voidaan huomata (siis kun mennään rutkasti taakse päin) että romanit jäivät kirkollisista toimituksista paitsi, ja ne itse asiassa evättiin kokonaan. Nykyäänhän tilanne on tietysti toinen, mutta olisiko tuo sitten yksi syy sille, miksi avoliitossa eläminen on niin yleistä.
 
Kysymykseni ei liity kulttuuriin vaan teihin. Missä miehesi kanssa kohtasitte, Miten molempien suvut hyväksyivät?
Vastaus: Tapasimme miehen kanssa yhteisien tuttujemme kautta. Siinä sitten tutustuttiin ja alettiin viihtyä yhdessä paremmin kuin hyvin. Miehen suvulle kaikki oli ok alusta lähtien, minun sukulaisteni kanssa olikin sitten vaikeampaa, ja eräiden sukulaisten kanssa on edelleenkin.
 
Mitä mieltä Suomen romaniyhteisössä ollaan näistä ulkomailta tulleista romaneista? Paljon romanihame yleensä painaa?
Vastaus: En voi tietenkään vastata kaikkien puolesta, mutta moni tuntuu olevan sitä mieltä, että on ok, että he ovat lähteneet muihin maihin saadakseen paremman elannon. Moni ei tunnu näkevän, että vaikka nuo ihmiset toki ovat avun tarpeessa ja lähtöisin tosi kurjista oloista, on asioilla silti toinenkin puoli, mitä pitäisi myös ajatella. Riippumatta siitä, että ovat myös romaneja. Mies taitaa olla niitä harvoja poikkeuksia, joiden mielestä heitä ei välttämättä täällä tarvittaisi, kaikenlaista avuntarvitsijaa kun löytyisi ihan omasta takaakin.
Minä olen aina teettänyt (ja teen nykyisin itse) hameita, jotka painavat ehkä korkeintaan nelisen kiloa. Toinen yleinen painomäärä on sellainen 7-8 kiloa. Vähän vaihtelee riippuen metrimäärästä ja toki siitäkin, onko hame talvikäyttöön (vuorikankaita enemmän) vaiko kesäkäyttöön.
 
Niin ja saako naiset romaniyhteisössä meikata?
Vastaus: Luonnollisuus on monen romanin mielestä valttia, mutta ei meikkaaminen mitenkään kielletty ole. Suurin osa naisista käyttää meikkiä. Osa enemmän, osa vähemmän.
 
Moi. Minkä pohjalta romanikulttuuri on kehittynyt? Onko muuten se naisten puku koko mekko, vai onko siinä kaksi erillistä osaa?
Vastaus: Romanithan ovat lähtöisin Intiasta, josta ovat sitten monen maan kautta kulkeutuneet kuka minnekin. Tavat vaihtelevat jonkin verran ihan maittain. Joka tapauksessa on ilmeistä, että tapakulttuuri on saanut vaikutteita ajan myötä useasta eri kulttuurista. Romanikulttuurissa on myös erittäin paljon samaa, kuin suomalaisessa tapakulttuurissa joskus aiemmin. Jos tiedät suomalaisen tapakulttuurin historiasta, niin moni asia löytyy sieltäkin – esim. vanhempia on teititelty. Niinhän romanit tekevät nykyäänkin.
Naisen puvussa on kaksi erillistä osaa, hame ja röijy (yläosa).
 
Onko raskaana olemisessa tai/ ja synnytykseen liittyviä tapoja tms??
Vastaus: Näihin liittyviä tapoja on paljonkin. Raskautta ei toitoteta ympäri kyliä, esim. omille vanhemmille, isovanhemmille tai muille noihin ikäluokkiin kuuluville ei mennä kertomaan raskaudesta. Raskaus tulee omien vanhempien tietoon usein jonkun välikäden kautta. Raskaus viittaa seksuaalisuuteen, joten sitä ei muutenkaan näytetä: Se peitetään vaatteilla niin pitkään, kuin vain mahdollista. Jos peittäminen ei enää onnistu tai ei muuten ole mahdollista, niin sitten vain pysytellään pois ”ihmisten ilmoilta” niin paljon, kuin mahdollista.
Synnytykseen liittyvistä tavoista voisin sanoa, että synnytykseen ei voi mennä mukaan esim. oma äiti. Mukana voi olla omaa ikäluokkaa oleva naispuolinen tukija, tai sitten oma mies. Tuoreet isovanhemmat ei tule sairaalaan katsomaan vauvaa eikä äitiä, vaan heidät nähdään aikaisintaan vasta noin kuukauden kuluttua johtuen epäpuhtaasta ajasta.
 
Onko vaatteiden värillä jokin tietty merkitys? Olen myös kuullut, että romanikoruilla on jokin tietty symboliikka. Voisitko kertoa tuosta vähän lisää? Kiinnostaa myös nuo kauniit vaatteet, mutta en tiedä mitä niistä kysyisin. Paljonko romanihame yleensä painaa? Tottuuko painoon helposti?
Vastaus: Sinänsä väreillä ei ole mitään erityisiä merkityksiä. Valkoinen on perinteisesti juhlan väri. Romanikoruilla on kyllä oma symboliikkaansa. Naisten koruissa kukat ja lehdet voivat kuvata yhteyttä luontoon, kyyneleet kaipuuta tai kaihoa (kun ei ole varsinaisesti omaa kotimaata) ja korvarenkaat itsessään vaeltamista. Sydämet taas rakkautta ja tunteita. Miehillä näkee usein hevosenkenkäsormuksia. No, romanimiehillehän on hevoset perinteisesti olleet tärkeitä, ovat monelle nykyäänkin.
 
Miksei lapset kutsu vanhempiaan äideiksi ja isiksi??
Vastaus: Äidiksi tai isäksi kutsuminen viittaa seksuaaliseen alkuperään, siihen, miten lapsi on saanut alkunsa. Näistä asioista puhumista vältellään kaikin keinoin, jotta sellaista nolostelun tunnetta ei tulisi. Siksi vanhempia kutsutaan monesti etunimellä. Nykyään tosin on yleisempää, että lapset kotioloissa, kun muita ei ole paikalla, kutsuvat vanhempiaan äideiksi ja isiksi.
 
Yleensä kaikilla romaninaisilla tuntuu olevan korkokengät. Eikö muunlaisia kenkiä saa käyttää, vai mistä syystä juuri korkokengät ovat niin suosittuja?
Vastaus: No korkokengät tietysti sopivat romaniasun kanssa parhaiten. Voihan sitä käyttää vaikka lenkkareita, mutta se olisi kyllä melko mielenkiintoinen yhdistelmä, ja tavallaan rikkoisi tiettyä pukeutumisetikettiä. Moni käyttää ballerinatyyppisiä kenkiä, tai matalia kiilapohjaisia kenkiä, ellei varsinaiset korkokengät ole mieleen.


Onko olemassa jotain nuorten/vanhojen käyttämiä vaatemalleja/kankaita? Voiko tuon "rajan" ylittää?
Vastaus: Monella vanhemmalla naisella näkee sitä ”vanhan mallista” pukeutumista. Röijyt ovat väljempiä, eivätkä hameet ole niin ryhdikkäitä, kuin nuorilla. Yleensä nuoret eivät tuon tyyppiseen pukeutumiseen lähde. Oikeastaan kankaissa ei ole mitään ”rajaa”, että ovatko vanhojen vain nuorten. Vanhemmille ihmisille on tyypillistä käyttää yksinkertaisempia kankaita, jotka ovat monesti vahvempaa kangasta. Nuoremmat käyttävät verkkopohjaisia, koristeellisempia kankaita.
 
Minulta muutamia kysymyksiä, joita nyt tulee mieleen:
- Ovatko romanivaatteet epämukavat pitää?
Vastaus: Kesällä on toki kuuma, mutta silloin kannattaakin järjestää itsensä paikkaan, jossa voi olla vapaasti ja rennosti ilman romanivaatteita. Jos hame on kovin painava, on se ainakin alussa hankala.

- Oletko kohdannut paljon selkeästi vaatteisiin perustuvaa syrjintää?
Vastaus: Tuota on ilmennyt pääsääntöisesti jossain kaupoissa käydessä, vaikka asiointini onkin aina ihan asiallista. Kaipa nämä vaatteet sitten ovat niin ikävä tunnusmerkki joidenkin silmissä, että automaattisesti kaikki romaniasuun pukeutuvat ovat varkaita. Olen muuten huomannut, että samoissa kaupoissa asioidessani vaikkapa ihan kapea vekkihame päällä tai farkut jalassa saan huomattavasti erilaisempaa kohtelua.

- Romanikorut ovat kauniita katsella, vaikken koskaan niitä ole kovin läheltä nähnytkään. Mistä niitä hankitaan? Lienevät melko hinnakkaita?
Vastaus: Romanikorut teetetään, tiedän itse muutaman kultasepän, jossa näitä valmistetaan. Koruja voi saada myös halvemmalla, jos osaa katsoa oikeasta paikkaa, tai on valmis tinkimään karaateista tai painosta. Melko hinnakkaitahan ne silti ovat.

- Millaiseksi koet naisen aseman romanikulttuurissa?
Vastaus: Itse olen kokenut asemani aina ihan tasa-arvoiseksi. Romanikulttuurissa naisella on oma paikkansa, samoin miehellä. Tämä on minusta okei. Tosin mieheni ei olekaan sitä miestyyppiä, jonka mielestä jotkut asiat kuuluvat ehdottomasti vain ja ainoastaan naiselle, tai toisin päin.

- Tuntuu, että moni romani käy helluntaiseurakunnassa. Ovatko monet siis uskovaisia?
Vastaus: Moni käy seurakunnissa Jumalanpalveluksissa, vaikka eivät varsinaisesti uskovaisia olisikaan. Yleensä romaneilla on jonkinlainen kunnioitus tuonne Yläkertaan, ja ateisteja esiintyy tosi harvoin. Vapaaseurakuntien Jumalanpalveluksissa käy jonkin verran romaneja, joten sekin voi osaa porukasta vetää käynnille, siis se muiden tapaaminen.