Muutama kuukausi sitten laitoin anonyymin sähköpostiosoitteeni eräälle keskustelupalstalle. Tuohon sähköpostiosoitteeseen tuli sitten paljon kyselyitä koskien romaniasioita ihan yleisesti. Kyseltiin romanikulttuurista, tai ihan vain oletuksista ja ajatuksista, joita oli herännyt joidenkin romanien käyttäydyttyä kehnosti.

Tässä postauksessa pyrin vastaamaan niihin kysymyksiin, joita minulta kysyttiin selkeästi useita kertoja. Joistain tässä mainituista asioista olen joissain kirjoituksissani jo maininnutkin, mutta mahdollisesti kysymys-vastaus linja saattaa vielä selkeyttää asioita näiden mahdollisesti jo mainitsemieni asioiden kohdalla.

 

”Miksi romanit ajavat invapaikoille tai kauppojen ovien eteen tukkien muiden tien, vaikkei invakortteja näy missään?”

Täällä ”meillä päin” ajetaan suurimmaksi osaksi ihan normaaleille parkkipaikoille. Jotkut vanhemmat, huonojalkaiset ihmiset tosin saattavat ajaa invapaikoille ilman korttiakin, mutta sehän on puolestaan ihan ymmärrettävää. Mutta että miksi terveet ihmiset näin tekevät? Siihen on tietysti hankala vastata sen kummemmin kenenkään muun puolesta, mutta sanoisin, että tuollaisesta käytöksestä paistaa aina läpi välinpitämättömyys. Välinpitämättömyyshän puolestaan voi tulla joko kotikasvatuksen mukana, tai muiden asioiden tuomina, ajan kanssa.

 

 

 

”Loukkaantuvatko romanit, jos heitä kutsuu mustalaisiksi?”

Romani on tietysti korrektimpi ja neutraalimpi sana, kuin mustalainen. Yleensä tuo loukkaantumisasia on kiinni ihan siitä, miten sana sanotaan. Jos sen sanoo ihan neutraalisti ja tavallisesti, niin väittäisin, että tuskin kukaan tuosta herneitä nenäänsä vetää. Jos taas sana sanotaan selkeästi negatiivisesti tai käytetään muuten halventaen, voisi sitä kaiketi verrata ”mannetteluun”. Jos haluaa olla varma, ettei kukaan loukkaannu, on varmastikin viisainta puhua romaneista tai tummista.

 

”Miksei mustalaisia voida kutsua manneiksi?”

Koska se on halventava nimitys. ”Mannettelu” on muuten nykyään lailla kielletty juttu, joten en välttämättä suosittelisi ”mannettelemaan” ainakaan vieraita romaneja. Romanit saattavat joskus kutsua toisiaan ”manneiksi” leikillään, ja yleensä hyväksyvät tuon leikin hyviltä valtaväestöön kuuluvilta ystäviltäänkin.

 

 

”Romanit saavat sossusta hamerahaa. En ymmärrä tuollaista rahojen jakelua.”

Romanit eivät mitenkään automaattisesti saa hamerahaa. Kerron nyt tiivistettynä asiasta sen verran, että tuo ”hameraha” on oikeastaan täydentävä toimeentulotuki, jota toimeentulotuen piiriin kuuluvalla henkilöllä (= ihminen, joka saa sossusta rahaa) on mahdollisuus hakea. Täydentävä toimeentulotuki on aina harkinnanvarainen, joten ihan tuosta noin vaan tuota rahaa ei saa. Täydentävää toimeentulotukea on mahdollisuus saada yleensä kahden vuoden välein, joillakin paikkakunnilla jopa vain neljän. Tuen määrä vaihtelee paikkakunnittain, yleensä se on enintään 300-450 euroa. Tämä puolestaan tarkoittaa selkokielellä sitä, että tukea ei välttämättä saa edes sitä kolmeasataa, vaan saattaapa saada vain puolet siitäkin. Se on todella vähän ajatellen romanihameen hintaa. Minä olen sitä mieltä, että tuollainen avustuksensaanti mahdollisuus on hyvä juttu. Ainakin parempi, kuin karaokevehkeiden ostaminen kansanedustajille verorahoilla… :)

”Miksi romanit eivät auta ulkomailta tulleita romanikerjäläisiä?”

Konkreettista apua antavia romaneja kyllä on, mutta he eivät vain ole niin sanotusti esillä kovinkaan paljoa. Suomen romanit tekevät myös ulkomaille suuntautuvaa avustustyötä vieraillen romanileireillä esim. Unkarissa ja muissa maissa, joissa romanien olot ovat heikot. Konkreettista apua voisi tietysti antaa enemmänkin.

 

 

”Mitä mieltä olet Suomeen tulleista romanikerjäläisistä?”

Minusta olisi ensisijaisen tärkeää, että näiden ulkomaalaisten romanien lähtömaat (Romania, Bulgaria, yms.) ottaisivat ihan kunnolla vastuun romaneistaan ja järjestäisivät heille kotimaihin paremmat olot. Suomen olot lienevät jonkin verran mukavammat kuin rauniotaloissa asuminen kotimaassa, mutta eipä tuo hääviä näyttäisi olevan nytkään. Ihmisten auttaminen on minusta hyvä asia, enkä väitäkään, etteikö apua pitäisi antaa sitä tarvitseville ihmisille. Kuitenkaan loputon avun antaminen ei liene pitemmän päälle hyvä ratkaisu – jotain oikeasti konkreettista pitäisi pystyä tekemään.

 

 

”Mistä romanit ovat alun perin lähtöisin? Romaniastako?”

Aivan sataprosenttisen varmoja asiasta ei tietääkseni vieläkään olla, mutta on saatu selville sen verran, että romanit olisivat alkujaan lähtöisin Pohjois-Intiassa sijaitsevasta Punjabista. Romaniassa puolestaan on Euroopan suurin romanivähemmistö.

 

”Miten romanit puhuttelevat toisiaan? Kutsuvatko mustalaisiksi vai miten?”

Kun romanit puhuvat keskenään, sana ”romani” on harvemmin esillä. Yleensä todellakin puhutaan mustalaisista, tai sitten vaihtoehtoisesti ”kaaleista”, joka tarkoittaa samaa asiaa romanikielellä. Monesti saatetaan puhua myös ”tummista”.

 

”Mitä tapahtuu, jos valkolainen käyttäytyy romanien mittapuun mukaan jotenkin sopimattomasti esim. kyläillessään romaniperheen luona?”

Ei mitään sen vakavampaa. Jotkut asiat saattavat hämmentää tai aiheuttaa muuten vaivaantuneen ilmapiirin hetkellisesti. Tuo on kuitenkin ohimenevää, eikä kukaan suutu. Asialle saatetaan jopa naurahtaen hymähtää ja ihan sillä kuitata se. Valkolaisilta ei odoteta romanikulttuurin täydellistä tuntemusta, eikä täten myöskään kaikkien tapojen tietämystä tai tuntemusta. Poikkeuksena tietysti minunlaiseni valkolaiset; me, jotka romaniyhteisössä elämme – tai sitten ne, jotka romaniyhteisössä ovat eläneet.

 

”Miksi niin moni romani varastaa tai käyttäytyy muuten vain röyhkeästi?”

Itse en (ehkäpä onnekseni) henkilökohtaisesti tunne montaakaan tuon määritelmän täyttävää romania, tiedossa tosin on tuonkin sorttisia henkilöitä. Röyhkeys tai varastaminen eivät kuulu romanikulttuurin ihanteisiin, joten siitä ei ainakaan ole kysymys… Röyhkeys kertoo käytöstapojen puutteesta, varastaminen taas ehkä monestakin asiasta.

 

”Eikös naisen asema ole romanikulttuurissa aika alistettu?”

On naisia, joiden kohdalla asiat saattavat näin olla ja ovatkin. On miehiä, jotka eivät pidä naisia niin sanotusti minään. Itse romanikulttuuri on tasa-arvoinen kumpaakin kohtaan, vaikkakin molemmilla on omat paikkansa ja hyvin pitkälti noissa rooleissa pysytään. Nykyaikana meininki on tietysti muuttunut paljon verrattuna entiseen. Itse en koe enkä ole kokenut olevani mitenkään alistettu. Joskus on tullut pohtineeksi, että tietyt asiat ovat sallitumpia miehille.

 

”Ovatko valkolaiset romanien mielestä jotenkin huonompia kuin romanit? Tällaisen käsityksen olen saanut.”

Romaneista löytyy kaikenlaisia ihmisiä, myös niitä, jotka ovat rasisteja valtaväestöä kohtaan. Suurin osa romaneista ei näin ajattele, nojautuen nyt minun kokemuksiini aiheesta. Monesti valtaväestöä kohtaan väärinkäyttäytyminen on näyttämisen halua, ja tuotahan ilmenee etenkin nuorisolla. Useimmiten se näyttämisenhaluinen nuori ei kuitenkaan oikeasti ole mikään valtaväestön vihaaja. Porukassa tyhmyys tiivistyy, kuten sanotaan.

 

”Olen kuullut, että romanikulttuurissa pettävää naista rangaistaan. Rangaistaanko miehiäkin? Mitä nämä rangaistusmenetelmät ovat?”

Kyseessä on tapauskohtainen juttu, joka perustuu siihen, millaisista henkilöistä tilanteessa on kysymys. Miestään pettänyttä naista ei välttämättä rangaista ollenkaan. Jotkut taas saattavat rangaista hyvinkin radikaalisti. Jotkut miehet saattavat leikata naisen tukan lyhyeksi tai jopa kyniä pään kokonaan kaljuksi. Tuollainen ”tukka poikki tai pois”- menetelmä kertoo siitä, että naiselle tuolla toimella aiheutetaan häpeää ja nainen ikään kuin merkitään huonoksi naiseksi. Vaikka totta kai se tukka siitä aikanaan kasvaa, ja asiakin painuu ajan mittaa unohduksiin. Joskus noiden asioiden yhteydessä on tapahtunut ja tapahtuu myös pahoinpitelyitä.

Miehiä pettämisestä rangaistaan loppujen lopuksi hyvin harvoin. Mikäli joku vaimoaan pettänyttä miestä rankaisee, on se yleensä toinen mies. Mahdollisesti vaimon miespuolinen läheinen sukulainen, kuten veli tai serkku. Miesten päätä ei kynitä kaljuksi, mutta mies saattaa joutua pahoinpitelyn kohteeksi.

 

”Miten on mahdollista, että romanit pääsevät automaattisesti eläkkeelle täytettyään 18 vuotta?”

Ei se olekaan, eivätkä pääsekään. Ne romanit, jotka eivät ole tuohon ikään mennessä kouluttautuneet ja työelämässä, saavat toimeentulotukea = sossun rahaa. Ne romanit, jotka ovat kouluttautuneet mutta vailla työtä, saavat Kelan työttömyyskorvausta. On totta, että 18-vuotiaana on mahdollisuus päästä sairauseläkkeelle, mikäli todellakaan ei työhön kykene. Mustalaisuus ei kuitenkaan ole sairaudeksi laskettava tekijä, kuten kaikki tiedämme. Etnisyyden perusteella sairauseläkettä – tai muutakaan eläkettä – ei siis saa. Sairauseläkkeelle pääsyyn edellytetään lääkärin antamaa B-lausuntoa ihan kaikilta. Kyllä, joukossa voi olla ns. teeskentelijöitäkin, jotka tuota sairauseläkettä nostavat ihan vain laiskuuttaan. Yleisempää on kuitenkin saada rahaa muualta, kuin eläkkeestä. Vanhemmat ihmiset ovat tietenkin asia erikseen ihan ikänsä puolesta.

 

”Onko romanilasten äidinkieli romanikieli?”

Romanilasten äidinkieli on suomi. Suurin osa Suomen romaneista ei osaa romanikieltä niin hyvin, että pystyisi sillä täysin kommunikoimaan esim. arkipäivän tilanteissa. Suomeahan kodeissa pääosin puhutaankin. Yleensä pienet lapset kuitenkin osaavat ja ymmärtävät joitakin romanikielisiä sanoja ja ilmaisuja, peruskoulun alettua saattaa sitten avautua mahdollisuus oppia ja opiskella lisää.

 

”Olen asunut mustalaisten naapurissa, ja meteli oli yötä päivää aivan kamalaa. Vieraita ramppasi jatkuvasti, laulut raikasivat täysillä, autolla kurvailtiin pitkin pihoja ja tööttäiltiin mennen tullen palatessa… Mistä tämä johtuu?”

On tavallista, että vieraita käy kylässä paljonkin, mutta tämän vastauksen ei ole tarkoitus olla minkäänlainen puolustus häirikkönaapureidesi puolesta. Olet näemmä joutunut asumaan sellaisten ihmisten naapuriin, jotka eivät käytöstapojensa puolesta sovi asumaan kenenkään naapuriin. Muiden romanienkaan. Kuten sanottu, runsas vierasmäärä on yleinen asia, musiikki ja laulu kuuluu olennaisesti romanien elämään,… Se ei silti selitä meteliä tai naapurien häiritsemistä. Muuta en osaa sanoa, kuin että ilmeisestikään näillä naapureillasi ei ole ollut käsitystä siitä, miten kerrostalossa kuuluu olla ja elää.

 

”Mitä mieltä olet romanikerjäläisten tekemistä rikoksista? Pitäisikö heidät voida Ranskan tavoin karkottaa kotimaahansa?”

Heidän tekemänsä rikokset eivät ole sen enempää okei, kuin kenenkään muunkaan. On ikävää, että moni on tänne Suomeen päästyään ryhtynyt rötöstelemään. Köyhyyttä ja kurjuutta toki on, mutta lopullinen ratkaisu siihen ei ole rötöstely. Sehän saa vain entistäkin negatiivisempia asenteita aikaan. Joissakin tapauksissa karkottaminen on ehkä paikallaan, mutta ei kuitenkaan ratkaise koko ongelmaa. Sen sijaan pitäisi tapahtua niitä konkreettisia asioida näiden romanikerjäläisten kotimaissa.

 

”Voivatko romanit osallistua politiikkaan?”

Kyllä voivat, ja osallistuvatkin.

 

”Mistä naisten pukuja oikein ostetaan? Ilmeisesti erityisistä paikoista, koska eipä niitä missään ole esillä. Käytätkö asua päivittäin?”

Naisten vaatteet useimmiten teetetään tietyillä pätevöityneillä ompelijoilla. Minä valmistan vaatteeni tätä nykyä itse, mikä on taloudellisesti suuri säästö. Pukeudun kyllä romanivaatteisiin päivittäin.

 

”Miten sanotaan romanikielellä ’Hei’ ja ’Kiitos’? Olen monesti kuullut romanien käyttävän jotain sanaa, ilmeisesti romanikieltä? En ole varma kirjoitusasusta, mutta se sanotaan suunnilleen, että ’tauva’. Mitä tuo sana tarkoittaa? Yritin joskus aiemmin kysellä näitä toisesta paikasta, mutta sieltä vastattiin, ettei romanikielen opettaminen ’muille’ ole soveliasta. Ihme salailua.”

Yleensä romanikieltä ei tosiaan opeteta muille, kuin romaneille ja niille, jotka romaniyhteisössä elävät. Tämä salamyhkäisyys on edelleen hyvin yleistä, ja on paljon sellaisia romaneja, jotka eivät haluaisi romanikielen tulevan muiden, kuin romaniyhteisön jäsenten tietoon. Romanikieltä on joskus historian hämärissä puhuttu ihan salassakin niinä aikoina, kun sen puhuminen oli ankarasti kielletty. Ehkäpä tuo salailu on siis peruja niiltä ajoilta. Joka tapauksessa; romanikieli ei ole mikään salakieli, joten vastaan kysymyksiisi. Yleensä romanit eivät sano toisilleen, että ”Hei”, vaan tervehditään ajankohdasta riippuen. Päivällä sanotaan tietysti, että päivää – Tsihko diives. Paarkiba on romanikielellä kiitos. Mainitsemasi sana kirjoitetaan dauva, ja tarkoittaa ”tämä/tuo”.