Tuunari-Jantalle raportoin ottavani tämän sivupohjan käyttöön vasta ”ensi kuussa”, mutta tuntuikin sitten piristävämmältä ottaa tämä pohja käyttöön jo nyt, vaikkei marraskuukaan ole vielä loppunut. Vaan mikäpä siinä, johan täällä ihmisillä on jouluverhoja ja jouluvalojakin ikkunoissa, miksipä siis blogi ei voisi olla yhtä lailla jouluinen.

On se kumma juttu, että vaikka kuinka kissalla on tuoretta ruokaa ja vettä, sen on väkisellä saatava syödä koiran raksuja – ja juoda koiran vedet. Vesiasialla ei nyt niin ole väliä, mutta tosiaan nuo koiran murot tuntuvat aiheuttavan kissalle sellaisia kivoja öisiä oksentelureaktioita – eikä niitä sotkuja kovin mielellään siivoa. Onhan se nyt vähän sillä lailla, että vaikka kovin suuri työ tuossa ei ole, käyttää ne aamuyön tunnit mielellään johonkin muuhun.

Näyttää pitäneen kymmenisen astetta pakkasta koko päivän – itse asiassa kuulin juuri (missäköhän minunkin korvani ovat olleet, kun säätiedotus on tullut?) että tällaiset pakkaset pitäisi olla ihan koko viikon. Tekisi mieleni valittaa, mutta jätän sikseen, koska luultavasti pohjoisemmassa on kylmempää. Tietysti kiva, että on pakkasta – pysyy lumikin maassa, eikä Joulu ole musta. Mutta, viime Joulun kolmenkympin pakkasia en todellakaan ikävöi!

Jonkin ajan päästä olisi sitten lähdettävä hakemaan sitä pakettia, jospa nyt vihdoinkin muistaisin sen jopa silloin, kun olen liikenteessä! Muisti palailee pätkittäin, ja sitä rataa…

Mistä juolahtikin mieleeni, että viime viikolla sain postissa neljä kertakaikkisen kaunista röijykangasta, ja mieleni tekisi kovasti laittaa niistä kuvia tänne. Valitettavasti kuitenkin kankaat pikaisesti katsastettuani löin koko paketin säkkiin odottelemaan muuttoa, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että kuvia noista laittelen vasta sitten, kun ollaan saatu koti kuntoon. Siinähän nyt ei kovin kauaa luulisi menevän, koska sille päälle sattuessani en malta jättää noita järjestelypuuhia kesken sitten millään – ja järjestelen pikkutavaroita kunnianhimoisesti paikalleen iltamyöhään.

Kankaiden pohjavärit ovat tummanruskea, beige, musta sekä vaaleanpunainen. Koristeluista voisin tietysti kertoa hyvinkin yksityiskohtaisesti, mutta taidan jättää ne tarkemmat raportoinnit sitten ihan siihen kuvalliseen sepustukseen, niin tulee kaikille selväksi. Joka tapauksessa voin kertoa pitäväni joka ikisestä kankaasta – seuraavaksi ei sitten hankitakaan kankaita (ellen nyt sitten sorru yhteen tiettyyn) vaan siirrytään suunnittelemaan sen uuden ja ennen kaikkea toimivan ompelukoneen ostoon.

Nyt näyttää siltä, että on turvauduttava hiustenkuivaajaan – tukka ei taas tunnu kuivuvan koko päivänä, ja ruokakauppaan meno sen kuin viivästyy. Jatketaanpa juttua taas toisella kertaa.