Minä tuossa heräsin mietteisiini, ja nyt on pakko avautua muutamalla sanalla siitä, miten tympääntynyt olen erään lähipiiriini kuuluvan ihmisen, ystävän (kutsuttakoon häntä nyt vaikka Y:ksi) käytökseen. Vuosia ollaan tunnettu, oltu tekemisissä päivittäin, jaettu ilot ja surut, tuettu toinen toistamme, kannustettu, iloittu toistemme puolesta ja sitä rataa. (Korvaamaton kyseinen Y on edelleenkin, sillä kuten sanottu, juuri hänen käytöksensä on se, mikä minut on kyllästyttänyt…

Tuossa taannoin Y tuli purkaneeksi minulle mieltään siitä, kuinka eräs nimeämätön kolmas osapuoli tuntuu olevan kateellinen hänen hankinnoistaan, olivatpa ne sitten menneitä, tulevia tai vasta suunnitelmissa – tai koskivatpa ne vaatteita, huonekaluja, matkoja… ihan mitä tahansa. Tai tulivatpa ne sitten hänelle, hänen lapsilleen, tai hänen tulevalle lapselleen. Tämän kolmannen osapuolen käytöksen Y on itse nimennyt ikäväksi – no, ikävältähän se minustakin kuulostaa.
Nyt on kuitenkin niin, että Y on itse alkanut käyttäytymään ikään kuin saman kaavan mukaan tässä lyhyen ajan sisällä. Tuli tuossa päivänä eräänä esimerkiksi puhetta yhdestä vaatekaupasta. Y kertoi tilaavansa sieltä vaatteita lapsilleen, ja mainitsi siellä olevan ihania uutuuksia. Saatoin yhtyä tähän jälkimmäiseen ja kerroin, että ostin itsekin sieltä vastikään muutamia vaatekappaleita sekä itselleni että vauvalle. Y:n kommentti tähän oli sävyineen kaikkineen todella myrkyllinen.
Toisena päivänä Y otti puheeksi huonekaluasiat ja kysyi, joko ollaan päätetty, mistä ostetaan uudet sohvat ja millaiset ostetaan. Saatoin vastata myöntävästi. Y kysäisi sitten kaluston hintaa, ja kerroin sen, mutta mainitsin, että sen summan eteen onkin saanut todella pihistellä ja nuukailla lähes kaiken suhteen… Y suhtautui tähänkin erittäin tympeästi ja myrkyllisesti.
Kolmantena päivänä Y kysyi, aiommeko asua tässä asunnossa pitkäänkin. Vastasin, kuten asia oli: Ei aiota, meille on itse asiassa katsottuna eräs vuokralla oleva omakotitalo (kun siihen omaankaan ei tosiaan varaa toistaiseksi ole) ja että asiasta on jo sovittukin, kesän aikana tarkoitus muuttaa, ja niin edelleen. Y innostui kyselemään enempikin, ja tuli siinä sitten puhetta myös talon kunnosta ja siitä, että talon omistajan puolesta saamme kaikin mokomin tehdä sisätiloissa haluamaamme remonttia (ajateltiin vaihtaa keittiön kaapit ja hieman lattiaremppaa…) omilla kustannuksillamme, jotka hän myöhemmin hyvittää takaisin, kunhan vain kerrotaan hänelle, mitä tarkalleen ottaen aiotaan tehdä. Kuinka ollakaan, Y:n käytös vaihtui heti melkoisen kylmäkiskoiseksi ja kuten sanottu, myrkylliseksi.
Tuossapa sitä nyt sitten on ollut ihmettelemistä. Kuitenkin nimenomaan Y on itse ollut se, joka nämä tällaiset hankintoja koskevat aiheet on ottanut esille, ja tietysti näihin aloituksiin on luontevaa vastata,… Tuntuu hieman typerältä, itse olen antanut Y:lle hänen hankinnoistaan ja suunnitelmistaan positiivista palautetta, kannustanut häntä niihin ja iloinnut niistä hänen kanssaan ja hänen puolestaan… Tietysti sitä samanlaista käytöstä odottaisi myös toiselta. Mikä lie sitten Y:tä vaivaa, mene ja tiedä.
Huh, miten väsyttää… On kai paineltava takaisin nukkumaan.