No voi sun. Kirjoitin äsken pitkän litanian varta vasten esitelläkseni blogini, mutta valitessani ”esikatsele”- vaihtoehdon koko teksti häipyi taivaan tuuliin, eikä mitään esikatseluikkunaa auennutkaan.

Kokeillaanpa nyt paremmalla menestyksellä.
Ensinnäkin: Sydämellisesti tervetuloa lukemaan blogiani! Kommentteja ja kysymyksiä saa jättää, asiallisuuden rajoissa tietenkin. :) Vastailen kysymyksiin mielelläni. Kaikkihan me ymmärrämme tavallisen asiallisuuden käsitteen, joten sitä ei kai tarvitse erikseen lähteä selvittämään.
Blogiani tulen päivittelemään vähintään joka toinen päivä, luultavimmin kuitenkin ainakin kerran päivässä. Tällä hetkellä kun minulla sattuu tätä luppoaikaakin sopivasti olemaan.
Mutta sitten vähän siitä, mikä tämä blogi oikein on ja kuka minä olen. ”Valkolaisnainen romaniyhteisössä” kertoo jo nimenä aika paljon tästä blogista, mutta ei suinkaan kaikkea. Nimeksi se oli silti ehdottomasti sopivin vaihtoehto – sellainen kun minä nyt satun olemaan, valkolaisnainen romaniyhteisössä, nimittäin.
Olen hieman yli parikymppinen nainen eräästä pikkukaupungista, ihan täältä kotimaisista ympyröistä. Pitkäaikainen elämänkumppanini on suomalainen romanimies. Romanikulttuuri kuuluu meidänkin arkeemme hyvin vahvasti, mutta ei kuitenkaan fanaattisesti, tai unohtamatta, että elämässä on muutakin kuin oikeat teot kulttuurin näkökulmasta.
Mieheni lähisuvussa (joka on sekin aika laaja käsite) on ollut tapana, että vaimot pukeutuvat perinteisiin romanivaatteisiin (musta samettihame + röijy) riippumatta siitä, ovatko romaneja vai valtaväestön edustajia. Näin on myös minun kohdallani. Vaatetuksestani riippumatta en missään tapauksessa ole unohtanut omia juuriani – tiedän tasan tarkkaan, mitä olen, ja olen hyvin ylpeä siitä. Vaatetusasioista blogissa joskus lisää.
Tällä hetkellä olen raskaana, joten vauva-aiheisia juttuja täällä tulee myös varmasti jonkin verran olemaan. Raskausblogia tästä ei silti millään tule, koska en halua keskittyä vain yhteen ja ainoaan asiaan tai aihepiiriin. Raskauden myötä on tiedossa myös muutto suurempaan asuntoon ihan tässä lähitulevaisuudessa. Saapa nähdä, mitä siitä sitten kehkeytyy.
Minulla on muutamia intohimoja, jotka minun on ehdottomasti paljastettava kertoessani itsestäni, nimittäin:
Suklaa. Melkeinpä mikä tahansa suklaa, kunhan siinä ei ole pähkinää. Suklaa on kuulemma sana, joka minusta läheisilleni tulee monesti ensimmäisenä mieleen. Mikä ei ole kyllä mikään ihme. :D
Vaatteet. Kaikenlaiset vaatteet. Sekä valtaväestön vaatteet, että romanivaatteet. Riippuu näet tilanteesta, miten voin pukeutua.
Kengät. Erityisesti korkokengät, joita minulle onkin kertynyt varsin huomattava määrä. Sekään ei kuitenkaan tunnu riittävän, vaan lisää pitäisi saada.
Luominen. Tällä tarkoitan ompelemista, jota harrastan. Tosin en juuri nyt, kun olen onnistunut rikkomaan koneeni. Lähiaikoina tilanne onneksi muuttuu. Ompelen paljon kaikenlaista, etupäässä kuitenkin romanivaatteita. Ompeluksistani kuvia myöhemmin.
Hmm. Tämän kummempaa ei tähän hätään tule mieleeni, mutta jatkoa seuraa – ensi kerralla tosin ei esittelyn, vaan ihan tavanomaisen bloggauksen, merkeissä.